vapaaehtoistoiminta sopii kaikille
Mikä vapaaehtoistoiminta?
Vapaaehtoistoiminta on omasta halusta, kiinnostuksesta ja ehkä tarpeestakin lähtevää palkatonta toimintaa, jota tehdään omia arvoja vastaavan yhteisön tai asian hyväksi. Itsen ja oman lähipiirin lisäksi vapaaehtoistoiminnasta hyötyy laajempi joukko. Vapaaehtoistoiminta voi olla esimerkiksi
- avun ja tuen tarjoamista niitä tarvitseville, kuten teemachatissä päivystämistä, ikäihmisten ulkoilukaverina toimimista tai löytöeläintalon toimintaan osallistumista
- vaikuttamistyötä tärkeäksi koetun asian edistämiseksi
- edunvalvontaa tietyn ryhmän, kuten vaikka lasten tai pitkäaikaissairaiden hyväksi
- vertaistukea, joka on kokemustietoon perustuvaa tukea, jonka tärkeimmät elementit ovat kertominen ja kuunteleminen. Jos itselle merkityksellisen asian voi jakaa toisen saman kokeneen kanssa, saa tukea vertaisestaan eli vertaistukea.
Vapaaehtoistoimintaa voi tehdä erilaisissa yhteisöissä: rekisteröidyissä yhdistyksissä ja vapaamuotoisissa ryhmissä, etänä tai livenä. Vapaaehtoistoimintaa voi halutessaan tehdä myös yksin.
Vapaaehtoistoiminta
- lisää tekijän hyvinvointia
- lisää teon kohteen hyvinvointia
- säteilyvaikutus: lisää hyvinvointia myös laajemmin yhteiskunnassa
- antaa osallistumisen ja osallisuuden kokemuksia
- tuo merkityksellisyyttä
- vahvistaa minäkuvaa
- kehittää taitoja
- auttaa oppimaan uutta
Kuka voi osallistua vapaaehtoistoimintaan?
Vapaaehtoisena voi toimia kuka tahansa. Vapaaehtoisena toimiva osallistuu tavallisen ihmisen tiedoilla ja taidoilla, erityisosaamista ei vaadita.
Toiset toimintamuodot vaativat enemmän sitoutumista ja voimavaroja kuin toiset. Vapaaehtoistoiminnasta löytyy varmasti jokaiselle omaan elämäntilanteeseen sopiva osallistumisen ja vaikuttamisen tapa!
Toimintaan lähtemisen motiiveina voi olla merkityksellisen tekemisen kaipuu, auttamishalu, kokeilunhalu sekä halu kuulua ryhmään. Motiivi tai motivaatio eivät kuitenkaan ole olennaisia, vaan ne voivat löytyä myös tekemisen kautta. Olennaista on, että on mukana!
Vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys
Vapaaehtoistoiminta ilmentää aktiivista kansalaisuutta, sillä ihminen suuntaa toimintaa pois itsestään ja kotipiiristä ja tulee osaksi vallitsevaa ympäristöä. Vapaaehtoistoiminta on nimensä mukaisesti oikeus toimia vapaasti. Vapaaehtoistoiminta on kiinteä osa kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiaa.
Vapaaehtoistoiminta lisää ja parantaa ihmisten välistä vuorovaikutusta, luottamusta ja erilaisten verkostojen rakentumista ja näin ollen vähentää syrjäytymistä.
Toiminnan tuloksellisuutta ei voida mitata pelkästään työtuntien tai osallistuneiden henkilöiden lukumäärällä tai edes julkisen puolen toiminnasta säästetyillä euroilla, vaan merkitys on paljon suurempi ja laajempi. Vapaaehtoistoiminnan tuloksellisuus ulottuu aina yksilön toimintakyvyn ylläpitämisestä ilmastonmuutoksen torjuntaan - ja kaikkeen siltä väliltä.